Etusivu

Etusivu - Ajankohtaista - 18.1.2017 klo 12:00 :: Tekn.tri Kari Jokela: Sähkömagneettisen säteilyn vaarat – totta vai tarua?

Ajankohtaista

    18.1.2017 klo 12:00 :: Tekn.tri Kari Jokela: Sähkömagneettisen säteilyn vaarat – totta vai tarua?

    Sähkömagneettiset kentät ovat tunkeutuneet kaikkialle. Niiden välityksellä kulkeva informaatio on aiheuttanut sellaisen mullistuksen ihmiskunnan historiassa, että vertailukohteita pitää  hakea kaukaa kirjoituksen ja kirjapainotaidon syntymisestä. Ei olekaan ihme, että kenttien vaikutuksista ihmisen terveyteen on esitetty kysymyksiä ja ne ovat huolestuttaneet monia ihmisiä.

    Sähkömagneettisten kenttien vaikutuksia on tutkittu laajasti jo 60-70 luvulta lähtien.  Tiedetään varmasti, että voimakkailla kentillä on biologisia vaikutuksia, jotka voivat olla terveydelle haitallisia.  Merkittävimpiä ovat kudosten lämpeneminen niihin absorboituvan energian vaikutuksesta ja sähköisesti reagoivien hermo – ym. solujen toiminnan häiriintyminen kudoksiin muodostuvan sähkökentän vaikutuksesta. Pienillä taajuuksilla ne voivat aiheuttaa näköaistimuksia ja 10 MHz taajuuksilla kuuloaistimuksia (mikroaaltopulssien aiheuttama kuuilmiö). Nykyiset altistumisen enimmäisarvot on laadittu näiden tieteellisesti hyvin tunnettujen vaikutusten ehkäisemiseksi.  Kansainvälisiä ohjearvoja sähkömagneettisille kentille laatii Kansainvälinen ionisoimattoman säteilyn toimikunta ICNIRP yhteistyössä mm. WHO:n kanssa.

    Biolääketieteellinen tutkimus ei rajoitu edellä mainittuihin voimakkaiden kenttien tunnettuihin vaikutuksiin vaan kohteena ovat olleet erityisesti aivosyöpä, leukemia, luun muodostus, raskauden häiriintyminen, verenkuva, immuunisysteemi, muutokset, aistimukset sekä sähköherkkyys. Fysikaalisella puolella on saatu huomattavaa edistymistä dosimetrian alalla eli siitä miten kudosten sisällä vaikuttavat fysikaaliset tekijät kuten sisäinen sähkökenttä, energia-absorptio kudoksiin sekä lämpötila riippuvat ulkoisista kentistä. Myös hienosyisempiä solu- ja makromolekyylitasolla vaikuttavia biofysikaalisia mekanismeja on tutkittu.

    Tutkimuksissa ei ole saatu sellaisia havaintoja, jotka antaisivat aihetta olettaa, että sähkömagneettiset kentät vaikuttaisivat ihmiseen haitallisesti silloin kun altistumisen enimmäisarvoja ei ylitetä.  Varmaa tietoa tästä ei ole (eikä koskaan voi ollakaan), mutta mitään selvää trendiä hajanaisten viitteiden kuten esimerkiksi matkapuhelimien käyttöön liittyvän aivosyövän ja voimajohtojen läheisyydessä asumiseen liittyvän lasten leukemian vahvistumisesta ei mielestäni ole.  Ihmisten pelkoja ja huolia ei kuitenkaan pidä sivuttaa olankohautuksella, vaan on huomattava, että ne voivat sinällään olla terveydelle haitallisia. Viime vuosina on opittu aiempaa paremmin ymmärtämään erilaisten ympäristöherkkyyksien neurologiaa.  Sähköherkkyyden lisäksi samantapaisia oireita liittyy mm. sisäilmaan, kemikaaleihin, tuoksuihin, tuulivoimaloiden infraääniin jne.  Tieteellinen tutkimus ei ratkaise sitä mikä on tarua tai totta, vaan antaa vain parhaan arvion siitä mikä on lähimpänä todellisuutta. Loppujen lopuksi tarut, sadut uskomukset ja legendat ovat edelleenkin syvimmällä tasolla ihmisten mielissä vaikuttavaa todellisuutta.

    Esitysmateriaali: Sähkömagneettisten kenttien vaarat

    Lisämateriaalia: Duodecim_kännykkäsäteily

    Paluu ajankohtaista-sivulle