Etusivu

TiES - Tietotekniikan ja Elektroniikan Seura > Tietoa TiES:stä > Säännöt

TiES:n säännöt

1.§

Yhdistyksen nimi on Tietotekniikan ja Elektroniikan Seura ry.
Nimestä käytetään näissä säännöissä lyhennettä TiES.
TiES:n kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alueena koko Suomi.

(Sääntöihin kuulumaton kommentti:
Käytännön yhteyksissä, kun tarvitaan englannin- tai ruotsinkielistä nimeä, käytetään muotoja
The Finnish Society of Information Technology and Electronics
Förbundet för Informationsteknologi och Elektronik i Finland.
Juridisissa yhteyksissä käytetään ainoastaan seuran virallista suomenkielistä nimeä.)

2. §

TiES:n tarkoituksena on kehittää suomalaisten tietotekniikan ja elektroniikan osaamista sekä
tuoda esille tietotekniikan ja elektroniikan merkitys kansakunnan kilpailukyvyn kannalta.

Tähän seura pyrkii:

• kehittämällä jäsentensä tietotekniikan ja elektroniikan teoreettista ja käytännön osaamista
sekä innovointia järjestämällä esitelmätilaisuuksia, yritysvierailuja yms.

• julkaisemalla alaa koskevia kirjoituksia, järjestämällä alan seminaareja ja suunnittelukilpailuja

• ottamalla osaa alaa koskevaan julkiseen toimintaan, olemalla yhteistyössä alansa muiden
yhteisöjen kanssa kotimaassa ja ulkomailla ja muilla vastaavilla tavoilla.

TiES voi sääntöjensä puitteissa perustaa keskuuteensa erikoisaloja edustavia tai
paikkakuntakohtaisia ryhmiä, jotka raportoivat toiminnastaan TiES:n hallitukselle.

3. §

TiES:ssa on varsinaisia jäseniä, nuoria jäseniä, yritysjäseniä ja kunniajäseniä.
TiES:n varsinaiseksi jäseneksi voidaan ottaa alan korkeakoulututkinnon,
ammattikorkeakoulututkinnon tai vastaavan suorittanut henkilö. Varsinaiseksi jäseneksi voidaan
ottaa myös muu tietotekniikan tai elektroniikan alalla erityisesti ansioitunut henkilö.
TiES:n nuoreksi jäseneksi voidaan ottaa yliopistossa diplomi-insinöörin tai
ammattikorkeakoulussa alan tutkintoa suorittava. Nuorella jäsenellä ei ole äänioikeutta
yhdistyksen kokouksessa. Valmistuttuaan nuori jäsen siirtyy varsinaiseksi jäseneksi.
TiES:n yritysjäseniksi voidaan ottaa oikeuskelpoisia yhteisöjä.
Yritysjäsenillä ei ole äänivaltaa TiES:n kokouksissa.
Hakemukset jäseneksi pääsyä varten jätetään TiES:n hallitukselle, joka päättää jäseneksi
ottamisesta. TiES:n kokous voi hallituksen esityksestä kutsua seuran kunniajäseneksi
elektroniikan tai tietotekniikan alalla erityisen ansioituneen henkilön. Kunniajäseneksi
hyväksymiseen vaaditaan vähintään 2/3 TiES:n kokouksessa annetuista äänistä.
Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

4. §

Jos jäsen haluaa erota TiES:sta, ilmoittakoon siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle
tai ilmoittakoon siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.
Hallitus voi erottaa jäsenen, joka on laiminlyönyt jäsenmaksunsa maksamisen.

5. §

Varsinainen jäsen suorittaa liittyessään liittymismaksun ja vuosittain jäsenmaksun, jotka TiES:n
vaalikokous vahvistaa. Nuori jäsen maksaa vuosittain vaalikokouksen määräämän nuoren jäsenen
jäsenmaksun insinööritutkinnon, diplomi-insinööritutkinnon tai vastaavan suorittamiseen saakka
ja sen jälkeen varsinaisen jäsenen jäsenmaksun.
Yritysjäsen suorittaa vuosittain vaalikokouksen yritysjäsenelle vahvistaman jäsenmaksun.
Kunniajäsen on vapautettu jäsenmaksusta.

6. §

TiES:n asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja viisi muuta jäsentä. Hallitus valitaan
vaalikokouksessa vuosittain.
Henkilöä, joka on ollut hallituksessa kolme peräkkäistä vuotta, ei voida valita välittömästi
uudelleen hallituksen jäseneksi, paitsi jos hänet valitaan puheenjohtajaksi. Puheenjohtajaa ei voida
valita kolmen peräkkäisen puheenjohtajavuoden jälkeen välittömästi uudelleen hallitukseen.
Hallituksen toimikausi alkaa vaalikokousta seuraavan kalenterivuoden alusta.
Hallitus valitsee vuosittain keskuudestaan varapuheenjohtajan, nimittää sihteerin,
taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt sekä antaa näille toimintaohjeet. Hallitus
kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään kaksi (2) hallituksen jäsentä kokoontumista
häneltä pyytää.

Hallitus on päätösvaltainen kolmen (3) jäsenen läsnä ollessa. Kokouksista pidetään pöytäkirjaa,
jonka puheenjohtaja ja joku läsnä olleista hallituksen jäsenistä tarkistaa. Puheenjohtajan ollessa
estyneenä hänen tehtäviään hoitaa varapuheenjohtaja. TiES:n nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai
varapuheenjohtaja kumpikin erikseen yhden hallituksen jäsenen kanssa.

7. §

TiES kokoontuu vaalikokoukseen marraskuun kuluessa ja vuosikokoukseen maaliskuun kuluessa
hallituksen määräämänä aikana. Muita kokouksia voidaan pitää hallituksen kutsusta.
TiES:n kokouksista pidetään pöytäkirjaa, jonka tarkistaa kaksi (2) kokouksen valitsemaa jäsentä.

8. §

Kutsu kokouksiin toimitetaan kirjeitse tai sähköpostitse vähintään seitsemän (7) päivää ennen
kokouspäivää. Muut tiedot toimitetaan jäsenille kuten kutsut TiES:n kokoukseen.

9. §

TiES:n tilit päätetään kalenterivuosittain ja taloudenhoitajan on jätettävä ne toiminnantarkastajille
vähintään kolme (3) viikkoa ennen vuosikokousta.

10. §

TiES:n vaalikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
• kokouksen avaaminen, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen;
• valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi
ääntenlaskijaa
• esitetään kokoukselle toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio seuraavaa vuotta varten
• päätetään varsinaisten, nuorten ja yritysjäsenten jäsenmaksun suuruus
• päätetään liittymismaksun suuruus
• päätetään hallituksen jäsenten, toiminnantarkastajien, sihteerin, taloudenhoitajan ja muiden
toimihenkilöiden palkkioiden suuruus
• hyväksytään toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio
• valitaan TiES:n hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet siten kuin näiden
sääntöjen 6 §:ssä on määrätty hallituksen jäsenten toimikausista

• valitaan kaksi (2) toiminnantarkastajaa ja heille kaksi (2) varamiestä;
• käsitellään muut vaalikokoukselle esitetyt asiat.
Vaalit toimitetaan suljetuin lipuin, jos ehdotettujen kesken on äänestettävä.

TiES:n vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
• kokouksen avaaminen, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen;
• valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi
ääntenlaskijaa.

• esitetään TiES:n vuosikertomus, erikoisalojen ryhmien ja alueellisten osastojen
vuosikertomukset sekä seuraa eri yhteisöissä edustaneiden henkilöiden selostukset
toiminnastaan
• esitetään TiES:n tilit ja toiminnantarkastajien lausunto
• vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille
tilivelvollisille
• käsitellään muut vuosikokoukselle esitetyt asiat.

11. §

TiES:n sääntöjen muuttamiseen ja seuran purkamiseen vaaditaan yhdistyksen kokouksessa
vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistö äänestyksessä annetuista äänistä. Kokouskutsussa
on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Kysymys sääntöjen muuttamisesta tai seuran purkamisesta on päätettävä kahdessa eri
kokouksessa, joista toinen on vuosikokous. Kokouksien välisen ajan tulee olla vähintään kaksi (2)
viikkoa.

12. §

Jos seura purkautuu tai lakkautetaan, on seuran mahdollinen omaisuus luovutettava jollekin
suomalaiselle tietotekniikka- tai elektroniikka-alalla toimivalle oikeuskelpoiselle yhteisölle seuran
viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti.

13. §

TiES:n kokoukset johdetaan ja pöytäkirjat pidetään suomen kielellä.

14. §

Muutoin noudatetaan yhdistyksistä voimassa olevaa yhdistyslakia.
(Sääntöihin kuulumaton kommentti:

Patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi tämän sääntömuutoksen 14.8.2014.
Patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi sitä edellisen sääntömuutoksen 29.6.2005.)

____________________________________________________________

Tässä vielä vanhat säännöt

Elektroniikkainsinöörien seura ry:n säännöt

1.§

Yhdistyksen nimi on Elektroniikkainsinöörien seura ry,
Elektronikingenjörsförbundet i Finland rf. Nimestä käytetään näissä
säännöissä lyhennettä EIS. Yhdistys voi käyttää ulkomaan yhteyksissä
epävirallista englanninkielistä nimeä The Finnish Society of Electronics
Engineers. EIS:n kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alueena
koko Suomi.

2. §

EIS:n tarkoituksena on kehittää suomalaisten elektroniikka- ja
tietoliikenneosaamista. Tähän EIS pyrkii:

  • kehittämällä jäsentensä elektroniikan ja tietoliikenteen teoreettista ja
    käytännön tuntemusta järjestämällä esitelmätilaisuuksia,
    yritysvierailuja yms.,
  • julkaisemalla alaa koskevia kirjoituksia, kehittämällä suomalaista
    elektroniikkasanastoa jne.,
  • ottamalla osaa alaa koskevaan julkiseen toimintaan, olemalla
    yhteistyössä alansa muiden yhteisöjen kanssa kotimaassa ja ulkomailla ja
    muilla vastaavilla tavoilla.

EIS voi perustaa keskuuteensa elektroniikan ja tietoliikenteen
erikoisaloja edustavia ryhmiä, joiden säännöt vahvistaa hallituksen
esityksestä EIS:n kokous näiden sääntöjen puitteissa. Samoin voidaan
perustaa alueellisia osastoja, joiden kotipaikka on nimetty. Ryhmän tai
osaston sääntöjen vahvistamiseen vaaditaan 2/3 enemmistö annetuista
äänistä.

3. §

EIS:ssa on varsinaisia jäseniä, nuoria jäseniä, yritysjäseniä ja
kunniajäseniä.

EIS:n varsinaiseksi jäseneksi voidaan ottaa alan diplomi-insinööri,
insinööri tai vähintään vastaavan tutkinnon suorittanut henkilö. EIS:n
varsinaiseksi jäseneksi voidaan ottaa myös muu elektroniikan tai
tietoliikenteen alalla erityisesti ansioitunut henkilö.

EIS:n nuoreksi jäseneksi voidaan ottaa korkeakoulussa, yliopistossa tai
ammattikorkeakoulussa alan tutkintoa suorittava. Nuorella jäsenellä ei
ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksessa. Valmistuttuaan nuori jäsen
siirtyy varsinaiseksi jäseneksi tiedotettuaan valmistumisestaan EIS:n
hallitukselle.

EIS:n yritysjäseneksi voidaan ottaa oikeuskelpoisia yhteisöjä.
Yritysjäsenillä ei ole äänivaltaa EIS:n kokouksissa.

Hakemukset jäseneksi pääsyä varten jätetään EIS:n hallitukselle, joka
päättää jäseneksi ottamisesta. EIS voi hallituksen esityksestä kutsua
kunniajäsenekseen elektroniikan tai tietoliikenteen alalla erityisen
ansioituneen henkilön. Kunniajäseneksi hyväksymiseen vaaditaan vähintään
2/3 EIS:n kokouksessa annetuista äänistä. Saavutetut jäsenoikeudet
säilyvät.

4. §

Jos jäsen haluaa erota ElS:sta, ilmoittakoon hän siitä kirjallisesti
hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittakoon eroamisesta
EIS:n kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Hallitus voi erottaa
jäsenen, joka on laiminlyönyt jäsenmaksunsa maksamisen.

5. §

Varsinainen jäsen suorittaa liittyessään liittymismaksun ja vuosittain
jäsenmaksun, jotka EIS:n vaalikokous vahvistaa. Nuori jäsen maksaa
vuosittain vaalikokouksen määräämän nuoren jäsenen jäsenmaksun
valmistumiseensa saakka ja sen jälkeen varsinaisen jäsenen jäsenmaksun.
Yritysjäsen suorittaa vuosittain vaalikokouksen yritysjäsenelle
vahvistaman jäsenmaksun. Kunniajäsen on vapautettu jäsenmaksusta.

6. §

EIS:n asioita hoitaa kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu
hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja viisi muuta jäsentä. Vaalikokous
valitsee vuosittain yhdistyksen jäsenistä erovuorossa olevien tilalle
kaksi uutta hallituksen jäsentä tai puheenjohtajan ja yhden uuden
hallituksen jäsenen tulevaksi kolmivuotiskaudeksi, joka alkaa
vaalikokousta seuraavan kalenterivuoden alusta.

Mikäli puheenjohtajaksi valitaan hallituksen jäsen, joka ei ole
erovuorossa, valitaan myös uusi hallituksen jäsen hänen tilalleen
jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Erovuorossa olevaa hallituksen jäsentä
ei voida valita välittömästi uudelleen muuksi hallituksen jäseneksi kuin
puheenjohtajaksi. Puheenjohtajaa ei voida valita välittömästi uudelleen.
Hallituksen jäsenen tai puheenjohtajan paikan vapautuessa kesken
toimikauden valitaan uusi jäsen tai puheenjohtaja jäljellä olevaksi
toimikaudeksi ensimmäisessä kokouksessa, jossa se on mahdollista.
Tällaisesta vaalista on ilmoitettava ao. kokouskutsussa.

Hallitus valitsee vuosittain keskuudestaan varapuheenjohtajan, nimittää
sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt sekä antaa
näille toimintaohjeet. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai
kun vähintään kaksi (2) hallituksen jäsentä kokoontumista häneltä
pyytää.

Hallitus on päätösvaltainen kolmen (3) jäsenen läsnä ollessa.
Kokouksista pidetään pöytäkirjaa, jonka puheenjohtaja ja joku läsnä
olleista hallituksen jäsenistä tarkistaa. Puheenjohtajan ollessa
estyneenä hoitaa hänen tehtäviään varapuheenjohtaja.

EIS:n nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja kumpikin
erikseen yhden hallituksen jäsenen kanssa.

7. §

Erikoisaloja edustavien ryhmien ja alueellisten osastojen toiminnan
talouden turvaamiseksi EIS vahvistaa kokouksessaan ohjesäännöt, jotka
sisältävät ryhmien ja alaosastojen taloudenhoitoon liittyvien seikkojen
perusteet. Tällaisen ohjesäännön hyväksymiseen tai kumoamiseen tarvitaan
2/3 annetuista äänistä. Erikoisaloja edustavat ryhmät ja alueelliset
osastot voivat anoa taloudellista tukea EIS:ltä toimintansa
turvaamiseksi.

8. §

EIS kokoontuu vaalikokoukseen marraskuun kuluessa ja vuosikokoukseen
maaliskuun kuluessa hallituksen määräämänä aikana. Muita kokouksia
voidaan pitää hallituksen kutsusta. EIS:n kokouksista pidetään
pöytäkirjaa, jonka tarkistaa kaksi (2) kokouksen valitsemaa jäsentä.

9. §

Kutsu kokouksiin toimitetaan kirjeitse, jäsentiedotteella tai
ilmoituksella valtakunnallisesti eniten levinneissä sanoma- tai alan
ammattilehdissä vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokouspäivää. Muut
tiedot toimitetaan jäsenille kuten kutsut EIS:n kokoukseen.

10. §

EIS:n tilit päätetään kalenterivuosittain ja taloudenhoitajan on
jätettävä ne tilintarkastajille vähintään kolme (3) viikkoa ennen
vuosikokousta.

11. §

EIS:n vaalikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  • kokouksen avaaminen, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen;
  • valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan
    tarkastajaa;
  • päätetään jäsenmaksun suuruudesta erikseen varsinaisten, nuorten ja
    yritysjäsenten osalta, sekä päätetään Iiittymismaksun suuruudesta;
  • päätetään hallituksen jäsenten, tilintarkastajien, sihteerin,
    taloudenhoitajan ja muiden toimihenkilöiden palkkioiden suuruudesta;
  • hyväksytään tulo- ja menoarvio seuraavaa vuotta varten;
  • valitaan EIS:n hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet siten
    kuin näiden sääntöjen 6 §:ssä on määrätty hallituksen jäsenten
    erovuoroisuudesta;
  • valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja heille kaksi (2) varamiestä;
  • käsitellään muut vaalikokoukselle esitetyt asiat.

Vaalit toimitetaan suljetuin lipuin, jos ehdotettujen kesken on
äänestettävä.

EIS:n vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  • kokouksen avaaminen, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen;
  • valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi
    pöytäkirjantarkastajaa;
  • esitetään EIS:n vuosikertomus, johon on liitettävä erikoisalojen ryhmien
    ja alueellisten osastojen vuosikertomukset sekä seuraa eri yhteisöissä
    edustaneiden henkilöiden selostukset toiminnastaan;
  • esitetään EIS:n tilit ja tilintarkastajien lausunto;
  • päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle;
  • käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

12. §

EIS:n sääntöjen muuttamiseen vaaditaan vähintään kahden kolmasosan (2/3)
enemmistö kaikista äänestyksessä annetuista äänistä ja seuran
purkamiseen kolmen neljäsosan (3/4) äänten enemmistö. Kysymys sääntöjen
muuttamisesta tai seuran purkamisesta on päätettävä kahdessa eri
kokouksessa, joista toinen on vuosikokous. Kokouksien välisen ajan tulee
olla vähintään kaksi (2) viikkoa.

13. §

Jos seura purkautuu tai lakkautetaan, on seuran mahdollinen omaisuus
luovutettava jollekin suomalaiselle elektroniikka- tai
tietoliikennealalla toimivalle oikeuskelpoiselle yhteisölle seuran
päätöksen mukaisesti.

14. §

EIS:n kokoukset johdetaan ja pöytäkirjat pidetään suomen kielellä.

15. §

Muutoin noudatetaan yhdistyksistä voimassa olevaa yhdistyslakia.

Sääntömuutos on hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 24.3.2004 ja
vaalikokouksessa 24.11.2004.

Yhdistysrekisteri on vahvistanut nämä säännöt 29.6.2005.