Kevät 2025

+ 15.1.2025 - Jerry Livson: Kokenut lentäjä muistelee monipuolista uraansa ja ilmailutekniikan muuttumista

Kuluneen 50 vuoden aikana ilmailussa ovat muuttuneet suuresti, niin navigaatiolaitteet, maa-asemat, lentokentät kuin myös itse lentäminenkin. Airbus mullisti lentämisen muuttamalla lentäjän tietokoneoperaattoriksi. Nykyisen automatiikan aikana voi lentää hyvin vähällä lentokokemuksella, mikä ei ollut mahdollista analogisisten ja pyöreiden mittarien aikaan. Nyt jyllää digitaalisuus ja "glass cocpit”. Lentäminen ei ole enää terveellistä. Elektroniikkaa on liikaa, ilmanlaatu koneissa huono ja penkkiväli matkustamossa ahdas. GPS-laitteetkaan eivät ole aina hyväksi, koska lentämiseen voi vaikuttaa koneen ulkopuolelta.

Omasta lentäjänurastaan Jerry Livson kertoo näin: Aloitin ilmailuopintoni syksyllä 1965 Malmin lentokentällä Lentohuolto-nimisessä yhtiössä. Jatkoin opintoja Finnairin ilmailuopistossa. Loppuvuonna 1967 sain työtarjouksen Israelista keinotekoista sadetta lentävästä yhtiöstä. Lensin ”sadetta” ja kartoitus- ja malminetsintälentoja vuoteen 1975, jolloin siirryin Arkia nimiseen El-Al:n omistamaan yhtiöön, jossa aloitin liikennelentäjänä. Lensin potkuriturbiinikoneita enimmäkseen kotimaan lennoilla. Vuosina 1990-2003 lensin El-Al yhtiössä Boeing 707-, 737- ja 757-malleja. Vuonna 2003 Arkia lentoyhtiöni irtautui emoyhtiö EL-Alista ja palasin Arkiaan, jossa lensin 265-paikkaista Boeing 757-300 konetta vuoteen 2013, jolloin jäin eläkkeelle melkein 50 vuoden urani jälkeen. Lensin 67 vuoden ikäiseksi. Olin koekaniinina ryhmässä, jossa kokeiltiin nostaa liikenelentäjien eläkeikää 2 vuodella ja sen kannattavuutta . Se velvoitti suorittamaan 3 lentosimulaattoria, tarkastuslentoa ja lääkärintarkastusta vuodessa. Siitä kylläkin luovuttiin kokeen jälkeen. Ei kuulemma kannattanut.

+ 12.2.2025 - Jukka Kuikanvirta: Terveysteknologian suuntaviivoja

Lääket. lis. Jukka Kuikanvirta puhuu mm. suraavista aiheista:

• automaatio ja robotiikka
• big data
• tekoäly
• kuvantamisen kehitys

Kuikanvirta on toiminut Metropolia ammattikorkeakoulussa terveydenhuoltotekniikan lehtorina.

- 12.3.2025 - DI Matti Linnavuo: Valheenpaljastuskonetta ei ole - vai onko?

Tietoa: koe

- 16.4.2025

- 14.5.2025

+ 11.12.2024 - Marko Uusitalo: IoT ja pilvilaskenta

Esityksen aiheena on IoT:n ja pilvilaskennan nykytila, mahdollisuudet ja vaikeudet.

DI Marko Uusitalo toimii vanhempana lehtorina Metropolia ammattikorkeakoulussa.

Esitysmateriaali: IoT ja pilvilaskenta

+ 13.11.2024 - Esitys siirtyi Kuikanvirran sairastumisen vuoksi.

Osallistujat kertoivat kokemuksiaan kiinnostavista aiheista ja niistä keskusteltiin vilkkaasti.

+ 16.10.2024 - Seppo Haltsonen: Laskemisen historiaa helmitauluista tietokoneisiin

Laskemisen apuvälineiden tunnettu historia ulottuu 4500 vuoden taakse. Vanhimpia keksintöjä olivat helmitaulut, Napierin luut, laskutikut ja mekaaniset laskukoneet. Uudempia innovaatioita, jotka johtivat nykyisiin tehokkaisiin tietokoneisiin, olivat Babbagen koneet, Boolen algebra, Turingin kone ja transistori. 1930- ja 1940-luvuilla kehitettiin ominaisuuksiltaan lähellä tietokoneita olevia sähkömekaanisia laskukoneita. Ensimmäiset tietokoneet valmistuivat 1940-luvun puolivälissä. Myös Suomessa on suunniteltu ja rakennettu tietokoneita.

+ 25.9.2024 - Krister Wikström: Tieteen ratkaisemattomia arvoituksia

Esitysmateriaali: Arvoituksia ja avoimia kysymyksiä eri tieteenaloilla

+ ma 2.9.2024 Alkusyksyn erikoiskokous - Johanna Karanko: Brasilian markkinoiden kasvava merkitys suomalaisille yrityksille

Brasilia noussee vuonna 2024 maailman 8. suurimmaksi kansantaloudeksi. Brasilia on Suomelle Euroopan ja Pohjois-Amerikan ulkopuolella yksi tärkeimpiä kasvumarkkinoita. Geopoliittiset muutokset ovat lisänneet Brasilian merkitystä. Suomalaisten yritysten teknologisille ratkaisuille on kysyntää. Brasilialaiset yritykset myös investoivat Suomeen ja Suomi pyrkii houkuttelemaan osaajia Brasiliasta. Syksyn suurlähettiläskokous on 2.9. juuri päättynyt. Kysymyksiä voi esittää myös ajankohtaisista maailmanpoliittisista ja kulttuuriaiheista.

Johanna Karanko on Suomen Brasilian suurlähettiläs.

Esitysmateriaali: Brasilian markkinoiden kasvava merkitys suomalaisille yrityksille

Linkki Brasilian suurlähetystön tehtäviin: https://finlandabroad.fi/web/bra/tehtavat

+ 15.5.2024 - Anna Holm: Mikrobiologia ihmisen apuna

Kun puhutaan mikrobeista, kuten bakteereista, homeista ja viruksista, on usein ensimmäinen mielikuva, että ne ovat uhka terveydelle. Tämä on ymmärrettävää, sillä mikrobeilla voi olla haitallisia vaikutuksia niin ihmisiin, eläimiin kuin kasveihinkin. Kuitenkin mikrobien tarina ei ole yksinomaan synkkä tai uhkaava. Itse asiassa mikrobit ovat uskomattoman monipuolisia, ja niillä on monia hyödyllisiä rooleja luonnossa, yhteiskunnassa ja terveydessämme. Monet mikrobit ovat välttämättömiä elämän ylläpidossa ja ekosysteemien toiminnassa. Mikrobeja hyödynnetään monissa teollisissa prosesseissa, esimerkiksi elintarviketeollisuudessa juustonvalmistuksessa, leivonnassa sekä juomateollisuudessa ja fermentoiduissa ruoissa. Ne ovat myös keskeisessä roolissa jätevedenpuhdistuksessa ja biopolttoaineiden tuotannossa. Lisäksi mikrobit ovat välttämättömiä terveydellemme joka päivä. Esimerkiksi suolistomme on täynnä hyödyllisiä bakteereja, jotka auttavat ruoansulatusta, ravinteiden imeytymistä ja immuunijärjestelmän toimintaa. Ja monet lääkkeet, jotka ovat pelastaneet lukemattomia ihmishenkiä, ovat mikrobien tuottamia.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka mikrobit voivat olla uhka terveydelle ja ympäristölle, niillä on myös valtava hyötypotentiaali eri aloilla. Ymmärtämällä ja hyödyntämällä niiden monimuotoisuutta voimme edistää kestävää kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia sekä luonnossa että yhteiskunnassa.

Elintarviketieteiden maisteri ja bio- ja elintarviketekniikan insinööri (AMK) Anna Holm toimii Valiolla vastaavana tutkijana.

Esitysmateriaali: Mikrobit ihmisen apuna

+ 17.4.2024 - Tuomo Kujala: Autojen käyttöliittymistä

Tuomo Kujala esittelee pilottituloksiaan autojen käyttöliittymistä. Testit on tehty Jyväskylän yliopistolle rakennetussa uudessa drive-in -laboratoriossa. Myös laboratoriota ja ja tutkimusmenetelmiä esitellään. Toivottavasti autojen ohjauspaneelit eivät ole käyttöä vaikeuttavia tai jopa turvallisuutta vaarantavia.

Tuomo Kujala, Ph.D., on Kognitiotieteen apulaisprofessori Jyväskylän yliopiston Informaatioteknologian tiedekunnassa.

+ 13.3.2024 - Jukka Hovi: Ilmailun avioniikkaa - osa 2: Automaatiojärjestelmät

Esitysmateriaali: Automaatiojärjestelmät

+ 14.2.2024 - Esa Häkkinen - Pinterest - ideoiden aarreaitta

Pinterest on ilmoitustaulutyyppinen sosiaalinen linkkien ja kuvien jakopalvelu. Se tarjoaa mahdollisuuden luoda ja ylläpitää kokoelmia, jotka perustuvat johonkin teemaan, kuten tapahtumaan tai harrastukseen. Tällaista omien sisältökoosteiden tekemistä sosiaalisessa mediassa kutsutaan kuratoinniksi. Käyttäjä voi myös selata muita linkki-/kuvakokoelmia, poimia niistä osia omiin kokoelmiinsa ja ilmoittaa tykkäävänsä linkistä/kuvasta.

Esitysmateriaali: Pinterest - ideoiden aarreaitta

Lisätietoa: https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Pinterest

+ 17.1.2024 - Matti Lehtonen: Energiajärjestelmän haasteet - vihreä siirtymä, kapasiteetti ja jouston tarve

Professori Matti Lehtonen Aalto-yliopistosta kertoo sähköenergian siirron ja siirtoverkon tekniikasta ja ongelmista. Esityksessä käsitellään myös siirretyn energian mittaamista.

Esitysmateriaali on lähetetty EISS:n jäsenille.

- 13.12.2023 - Yrjö Neuvo: Digitalisoitumisen ensi askeleita Suomessa

+ 15.11,2023 - Krister Wikström: Droonit sodankäynnissä toisesta maailmansodasta Ukrainaan

Yhdysvaltalaistutkijat ovat valmistaneet drooneja jopa kuolleista linnuista!

Esitysmateriaali: Droonit

+ 18.10.2023 - Carl-Fredrik Geust: Aseena kamera - ilmavoimien kuvaustiedustelu 1939-1945. Lounaan jälkeen Jyrki Kiihamäki kertoo Teknologia 23 Foorumin esityksistä.

Esitysmateriaalit: Kuvaustiedustelu, Teknologia 23 Foorum

+ 13.9.2023 - Jukka Hovi: Antennisidonnaiset avioniikkajärjestelmät

Lentävien laitteiden avioniikkaa ovat

1. antennisidonnaiset l. antennin päässä olevat järjestelmät,
2. automaatiojärjestelmät (autopilot),
3. itsekontrolli- ja tallennusjärjestelmät Tässä ensimmäisessä avioniikkaesityksessään Jukka Hovi avaa tietoa lentotoiminnan antennien päässä olevista (moninaisista) järjestelmistä. Toisessa osassa keväällä 2024 Hovi laajentaa tietoamme avioniikasta. Esitykseen tulee myös esimerkkejä.

Esityksen pitäjä: M.Eng. Jukka Hovi, erityisasiantuntija, lentotoiminta, Traficom

Esitysmateriaali: Antennisidonnaiset avioniikkajärjestelmät

+ 17.5.2023 - Kimmo Kyrölä: Tuulivoima kasvavana osana Suomen sähköergiatuotantoa

Tuulivoiman tulevaisuudesta Suomen energiatuotannon osana kertoo Kimmo Kyrölä Tuulivoimayhdistys ry:stä.

Esitysmateriaali: Missä on tuulivoiman tulevaisuus?

+ 12.4.2023 - Pentti Haikonen: Ihmiskunnan perimmäiset kysymykset

Esitys perustuu prof. Haikosen uuteen kirjaan "Existence, Origin and Weird Technology".

Esittelyvideo aiheesta

Kirja-arvostelu

+ 15.3.2023 - Atte Salmi: Kaiutinsuunnittelun filosofia

Gradient Oy:n toimitusjohtaja Atte Salmi kertoo laatukaiuttimien suunnitteluperiaatteista.

Esitysmateriaali: Gradient ja kaiuttimet

+ 15.2.2023 - Arttu Tiainen: 101 tapaa tappaa satelliitti tai ainakin pahoittaa jonkun mieli

On ainakin 101 tapaa häiritä satelliitteja, kertoo Arttu Tiainen, Senior System Engineer Patrialta.

Esitysmateriaali: 101 tapaa tappaa satelliitti

+ 18.1.2023 - Kalevi Kalliomäki: Kesäaika

Kuka keksi kesäajan? Kesäajan käyttö 1900-luvulla. Poistuuko kesäaika?

Esitysmateriaali: Kesäaika