Tietotekniikan tulevaisuusseminaari - Tampereen ammattikorkeakoululla 3.9.2019

Tietotekniikan tulevaisuusseminaari - Tampereen ammattikorkeakoululla 3.9.2019

TAMK:n tulevaisuusseminaari 3.9.2019

Seminaariin osallistui runsaslukuisesti Tampereen Ammattikorkeakoulun opiskelijoita ja sieltä valmistuneita tietotekniikka-alan ammattilaisia sekä lukuisa joukko alan yrityksiä. Kutsuseminaarin järjestäjänä toimi tieto- ja viestintätekniikan yliopettaja Mauri Inha. Seminaari koostui yhdeksästä lennosta ja mielenkiintoisen avausesitelmän piti Unikiesta, Rauno Vänni, "Tulevaisuuden teknologiat - mitä on lupa odottaa?" Seminaarin lopuksi oli järjestetty iltatilaisuus, jossa puheitten jälkeen yllätysnumerona oli TAMK:n kuoron esitys.

Suurkiitokset seminaarin Järjestäjälle ja seuramme edelliselle puheenjohtajalle Mauri Inhalle, joka siirtyi täysin ansaitulle eläkkeelle opetustehtävästään.

Tallinnan ekskursio 23.5.2019

Tallinnan ekskursio 23.5.2019

Tietotekniikan ja Elektroniikan Seuran (TiES) perinteiseen kevätkauden ekskursio-ohjelmaan valittiin tällä kertaa vierailukohteeksi Tallinnan teknillinen yliopisto (Tallinna Tehnikaülikool). Ohjelmamme oli hyvin monipuolinen ja kiintoisa mutta aikapulan vuoksi ohjelmistopuolen asioihin emme ehtineet perehtyä. Uskon, että tulevien matka-aiheitten joukkoon sisältyy Viron e-kansalaisuus ja e-state palvelu. Tallinna Tehnikaülikoolilla oli monia sellaisia tutkimusprojekteja käynnissä, joihin saimme tutustua käyntimme aikana. Kts. linkki: https://www.ttu.ee/projects/mektory-eng/satellite-programme-3/. Monia yhtäläisyyksiä Suomen Aalto-yliopiston kanssa näyttää olevan! Lue lisää jatko-osasta!

Huawein E- ilta 24.4.2019 OIH- talossa Otaniemessä

Huawein E- ilta 24.4.2019 OIH- talossa Otaniemessä

Tietotekniikan ja Elektroniikan Seuran ja EIT:n (EIT Digital Finland ry) kanssa yhteistyössä järjestetty E-ilta pidettiin keskiviikkona 24.4.2019 klo 16.30 alkaen OIH-talossa Espoon Otaniemessä.

Tilaisuudessa oli läsnä lähes kolmekymmentä kuulijaa ja Huawein puolelta kolmen henkilön ryhmää johti Suomen Huawein teknologian tutkimuskeskuksen johtaja Wang Aimeng. Huawein teknologiajohtaja Mikko Terho kertoi monipuolisesti Huawein tutkimus- ja kehitystoiminnasta Suomessa. Huawei on merkittävä työnantaja Suomessa ja henkilöstön vahvuus on n. 330 henkilöä, josta suurempi osa työskentelee Helsingissä ja loput Tampereen yksikössä. Maailmanlaajuisesti Huawein mobiilisektorin R&D-henkilöstöön kuuluu n. 10.000 työntekijää.

Mikko Terhon erinomaisen mielenkiintoinen esitelmäaineisto tullee näkyville seuramme webbisivuille, ja yleisöä kiinnostivat erityisesti uunituoreen Huawein P30 Pro:n esittely. Aiheeseen liittyy läheisesti MikroBitti- lehden viimeisimmässä numerossa 3/2019 kännykkäkameroitten vertailutesti. Testissä voiton vei Huawein edellinen malli P20 Pro.

Kaikenkaikkiaan Mikko Terhon esitelmä antoi selvän kuvan siitä, että Huawei on vakavasti otettava kilpailija niin mobiilipuolella kuin verkkotekniikassa. Paljon mahdollista on, että allekirjoittanut valitsee kameraksi järjestelmäkameran sijaan aina mukanaolevan Huawein P30 Pron ja käyttää sitä kuvaukseen ja pitää omppupuhelinta Sirin kanssa varalla. Tosin Huawein akkukesto on parempi kuin omenassa (4200 mAh) ja on ohuempi taskussa pidettäväksi.

Kiitokset Huaweille ja EIT:lle yhteistilaisuuden järjestämiseksi.

TiES:n psta

Jouko Mäkinen

Canatun tapahtuma

IMG_20190227_163536.jpg

Toimitusjohtaja Juha Kokkonen avaa Canatun ekskursiotilaisuuden

TiES:sin vierailijat Canatulla

Tietotekniikan ja Elektroniikan Seuralla oli erinomainen ja mielenkiintoinen ekskursio Canatu Oy:lle 27.2.2019. Yhtiön toimitusjohtaja Juha Kokkonen esitteli yhtiön toimintaa sen alkuhetkistä alkaen. Vuonna 2004 perustettu Canatu on saanut alkunsa Aalto-yliopistossa professori Esko Kauppisen tutkimusryhmässä, joka kehitti uudenlaista hiilinanomateriaalia ja niihin perustuvia sähköä johtavia kalvoja. Yhtiön neljästä perustajasta vain Kauppinen on enää mukana, hänkin vain teknisenä neuvonantajana. Canatu valmistaa 3D-muovattavia, joustavia ja läpinäkyviä kalvoja ja kosketussensoreita esimerkiksi autoteollisuuden käyttöön. Kalvoja voidaan muotoilla auton designin mukaan erilaisiksi kosketusnäytöiksi, säätimiksi ja katkaisijoiksi. Seuraamme mielenkiinnoilla yrityksen seuraavia markkinavaltauksia. 

https://canatu.com/

Rightware - ajoneuvojen tulevaisuuden diginäytöt - ekskursio - pvm ti.11.12. 2018 klo 16.30

Itämerenkatu 1, 00180 Helsinki, 11.12.2018

TiES:n jäsenillä oli tarjolla hieno ekskursio Rightware yhtiön päätoimipaikkaan Helsingissä. Paikalla oli kolmisenkymmentä seuramme jäsentä. Koko yhtiön tuotekehityshenkilöt ja johto oli paikalla. Saimme kuulla kuinka ja nähdä kuinka digitaaliset käyttöliittymät korvaavat kovaa vauhtia analogiset näytöt niin autoissa kuin muissakin vaativissa sovelluksissa. Rightware on johtavia vaativien digitaalisten käyttöliittymien suunnittelutyökalujen ja suunnittelupalvelujen toimittaja. Asiakkaina ovat esimerkiksi suuret autotehtaat. Yrityksen pääkonttori on Helsingissä ja paikallista toimintaa on Yhdysvalloissa, Saksassa, Kiinassa, Etelä Koreassa ja Japanissa. Lisätietoja ja kuvia moderneista autojen ”kojelaudoista” löytyy.

www. rightware.com

Rightware_näyttö.jpg

Rightware ohjelmisto

Kanzinekosysteemin softa - menu

Sähkölentokoneen esittely

Sähkölentokoneen esittely

Malmin lentoasemalla järjestettiin keskiviikkona 8.8.2018 TiES:n jäsenille Suomen ensimmäisen sähkömoottorilentokoneen esittely.

Kesän jatkuessa aurinkoisena ja lähes helteisenä, Malmin lentoaseman kahvila & ravintola Check-Inniin oli kokoontunut lähes kolmekymmentä seuramme jäsentä kuulemaan ja näkemään Suomen ensimmäisen sähkömoottorilentokoneen esittelyä. Tilaisuuden isäntinä toimivat Helsingin sähkölentokoneyhdistyksen Timo Kasurinen ja Jussi Frisk. Kahvitarjoilun aikana Timo Kasurinen esitteli juuri maahantuodun Pipistrel Alpha Electro -ultrakevyen sähkömoottorilentokoneen ominaisuuksia. Esittelyn aikana tuli runsaasti kysymyksiä niin akkujen riittävyydestä kuin myös sähkömoottorin tehosta (Emrax 50 kW, nestejäähdytys) ja ultrakevyen sähkömoottorilentokoneen liito-ominaisuuksista (liitoluku 15). Pipistrel Alphan siipien kärkiväli on 10,5 m ja koneen tyhjäpaino on 378kg ja mukaan voi tulla yksi matkustaja. (Suomessa tosin ei vielä.) Laskun aikana kiinteälapainen potkuri lataa jarrutuksessa on noin 1kW:n teholla akkuja. Pipistrel Alphan akusto (21 kWh) riittää noin tunnin lentoon. Varmuuden vuoksi akustoa ei käytetä loppuun. Erään matkan jälkeen lentoaikaa oli jäänyt jäljelle vielä 17 min. Kahvitilaisuuden jälkeen seuran pj. Yrjö Neuvo kiitti esitelmöitsijöitä Timo Kasurista ja Jussi Friskiä ja antoi heille muistoksi WellBiit Oy / Bluebiitin PowerCard-varavirtalähteet.

Kahvilasta siirryimme Pipistrel Alpha Electron esittelyyn kentälle. Lentoesityksen suoritti Timo Kasurinen. Ohilentävästä koneesta kuului vain potkurin hiljainen ääni. Kone on mm. transponderoitu, siinä on koko koneen matkustajineen alas tuova heittorakettipelastusvarjo ja sen suurin sallittu nopeus on 250 km/h. Potkurin etureunassa on vaihdettavissa oleva suojateippi. Käsi kesti kohtuudella harjattoman tahtimoottorin lennonjälkeisen lämpötilan (noin 55 oC). Keskusteluissa pulpahti esiin monia mielenkiintoisia ideoita. Luvassa on, että kun tyyppikelpuutus on saatu, niin seuran jäsenet päässevät ilmasta käsin kokemaan sähköisen ilmailun tulevaisuutta. Yhdistykseltä saa ostaa 12 kerran lentolippuja.

Pipistrel ja Kasurinen

Pipistrel ja Kasurinen